FKM Liikunta & Tiede -lehti 3/2021

Kirjoittaja:

Jonne Kamsula ja Jyrki Aho

Julkaistu:

27.08.2021

Jaa:

Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivittymässä

Kuntotestauksen hyvät käytännöt päivittymässä
Kuva: Shutterstock

Laadukas kuntotestaus on fyysisen kunnon mittaamisen lisäksi kokonaisvaltaista asiakaspalvelua. Testien ohella palvelun ytimessä ovat turvallisuus, palaute, liikuntaohjeet ja seuranta.

Kuntotestauksen hyvät käytännöt on vuonna 2010 julkaistu yleisluontoinen kymmenkohtainen ohje, joka laadittiin kattamaan koko kuntotestausprosessi. Suositusten päivitys on työn alla Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestauksen asiantuntijaryhmän johdolla. Uudet suositukset julkaistaan alkusyksystä 2021.

Kuntotestausta tehdään Suomessa niin liikunta-alan palveluna kuin terveydenhuollossa. Sitä toteutetaan myös kouluissa, puolustusvoimissa sekä palo- ja pelastustoimessa. Terveydenhuollon ulkopuoliseen kuntotestaukseen liittyvää palvelutoimintaa ei ole erikseen lainsäädännöllä säännelty, palvelun tarjoajia ei lainsäädännöllä ole rajattu, eikä heille ole määrätty koulutus- tai pätevyysvaatimuksia. Terveydenhuollossa fyysisen kunnon mittaamista sääntelee alan lainsäädäntö.

Suomessa ei ole kuntotestaajille mitään auktorisoitua koulutusta eikä koulutusvaatimuksia. Kuntotestauspalveluja voi periaatteessa tarjota kuka tahansa. Suosituksena on, että testaajalla on kuitenkin joko liikunta- tai terveydenhuoltoalan korkeakoulututkinto ja tarvittaessa lisä- tai täydennyskoulutusta käytössä oleviin kuntotesteihin.

Erilaiset toimintaympäristöt ja koulutustaustat näkyvät yhä kirjavina käsitteinä ja käytäntöinä. Yhteisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä on tarve edelleen kirkastaa. Kuntotestauksen päivitetyillä hyvillä käytännöillä halutaankin tukea laadukkaan kuntotestaamisen koulutusta, suunnittelua ja toteutusta liikunta-alan, hyvinvointialan tai terveydenhuollon palveluna. Suositusten tavoitteena on tukea myös alan päätöksentekoa, seurantaa ja laadun kehittämistä.

Ei yksin mittaamista

Nykyaikainen fyysisen kunnon mittaaminen ei ole pelkästään ihmisen fyysisen kunnon perusominaisuuksien mittaamista ja arviointia. Laadukkaan kuntotestauksen kokonaisuuteen (kuvio 1) kuuluu tärkeänä osana myös kokonaisvaltainen asiakaspalveluketju. Kuntotestausprosessi saatetaan usein liittää osaksi jotain laajempaa palvelukokonaisuutta, kuten kokonaisvaltaisia valmennus- tai hyvinvointipalveluja, kuntoutusta tai työkyvyn edistämistä. Tällöin kuntotestaus on vain yksi osa asiakkaan saamaa kokonaispalvelua.

Kuvio, jossa kuvataan kuntotestauksen prosessi

Kuvio 1. Kuntotestaus on moniulotteinen kokonaisuus.

Testauspalveluketju toteutuu oikealla tavalla, kun kokonaisuutta testeihin valmistautumisesta alkaen liikuntaohjeiden antamiseen asti hoitavat ammattitaitoiset ihmiset. Hyvin toimiva kuntotestaus on sarja erilaisia palvelutoimintoja, jotka on ketjutettu sujuvasti yhteen (kuvio 2). Tällainen asiakaspalveluketju vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa, johon kuuluu oikealla tavalla koulutettuja ammattilaisia. Laadukas palvelukokonaisuus alkaa ajanvarauksesta, asiakkaan tarpeiden selvittämisestä ja sisältää palautteen, liikuntaohjeet ja seurannan.

Kaavio, joka kuvaa testauspalveluketjua.

Kuvio 2. Testauspalveluketju.

Alan suomalaisten asiantuntijoiden päivittämät hyvät käytännöt -ohjeisto sisältää kymmenen suositusta, jotka kattavat koko laadukkaan kuntotestauksen kokonaisuuden. Suositukset kohdistuvat toiminnan turvallisuuteen, eettisyyteen ja tietosuojaan, henkilökuntaan ja sen koulutukseen, testausmenetelmiin, -laitteisiin ja -tiloihin sekä testauspalveluketjuun.

Osa suosituksista pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon ja säännöksiin. Osa perustuu asiantuntijoiden ja toimijoiden käytännön kokemukseen. Paikalliset ohjeet ja suositukset voivat tarkentaa ja täydentää käytäntöjä. Suositukset on tarkoitettu hyödynnettäväksi kaikissa testaustoimintaa harjoittavissa yhteisöissä.

Turvallisuus yli kaiken

Komplikaatioiden ja vammojen riski tulee aina pyrkiä minimoimaan kuntotestauksessa. Testattavalle henkilölle on tehtävä henkilötietolain määräykset huomioiden riskikartoitus, jolla voidaan arvioida kuntotestiin liittyvää terveysriskiä. Tarvittaessa testattava ohjataan lääkärintarkastukseen ja mahdolliseen kliiniseen kuormituskokeeseen.

Testien keskeyttämiseen liittyy standardiohjeistoja, jotka voidaan sisällyttää kunkin testipaikan toimintaohjeisiin. Jokaisella testipaikalla pitää olla elvytystaitoinen henkilökunta ja elvytysvälineistö. Lisäksi tarvitaan selkeät ohjeet, miten menetellä sairaustapausten yhteydessä. Elvytystaitoja
ja toimintatapoja on harjoiteltava säännöllisesti toimintavalmiuden ylläpitämiseksi. Testauspaikan ensiapuvalmius tulee tarkistaa niin, että se on käytettävien
testien, testipaikkojen ja asiakaskunnan mukainen.Testaamisen turvallisuus liittyy olennaisena osana koko testausprosessin laatutekijöihin.

Riskikartoituksen ohjeisto suomalaisessa kuntotestauksessa on määritelty vuonna 2018 Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille -teoksessa. Suomalaiset suositukset ovat perinteisesti perustuneet vahvasti American College of Sports Medicine (ACSM) laatimaan ohjeistoon kuntotestien suorittamisesta ja liikunnan annostelusta. ACSM on viime vuosina päivittänyt ohjeistoaan lääkärintarkastuksen tarpeesta ennen liikunnan aloittamista ja kuntotestausta. Uudistuksen yhtenä ajatuksena on ollut kiinnittää huomiota siihen, että lääkärintarkastus ja kuntotestiin osallistuminen eivät saisi olla liikunnan harrastamisen edellytys. Muutos perustuu kokonaistutkimusnäyttöön siitä, että sydän- ja verisuonisairauksiin, metabolisiin sairauksiin ja munuaissairauksiin viittaavat oireet ja löydökset kasvattavat kuntotestiin liittyvää terveysriskiä paljon enemmän kuin aiemmissa riskikartoitussuosituksissa esiin nostetut sydänsairauksien riskitekijätasot, kuten ylipaino, verenpaine- ja kolesterolitasot.

ACSM:n päivitetyt ohjeiston mukaan uutta liikuntaharrastusta aloitettaessa, kuten myös kuntotestauksen yhteydessä, tulee liikunta-alan ammattilaisen arvioida henkilön liikunta- tai testauskelpoisuus terveyden näkökulmasta. Tarkastuksen tavoitteena on ensinnäkin tunnistaa ne, jotka tarvitsevat lääkärintarkastuksen ennen liikunnan aloittamista tai nykyisen liikunnan kuormittavuuden (määrä, teho) lisäämistä. Toiseksi päämääränä on löytää ne, joilla on kliinisesti merkittävä sairaus, ja selvittää hyötyvätkö he lääketieteellisen valvonnan alaisesta liikuntaharjoittelusta. Kolmanneksi halutaan tunnistaa ne, joiden sairaus rajoittaa liikuntaharjoitteluun osallistumista ennen kuin se on lieventynyt tai paremmin tasapainossa. ACSM:n uudistetun ohjeiston mukaan testattavien ja liikkujien riskitason arvioinnissa pyritään ensisijaisesti:

  1. määrittämään henkilön nykyinen liikunta-aktiivisuus,
  2. tunnistamaan sydän- ja verenkiertoelimistön sairauden, munuaissairauden tai aineenvaihduntasairauden merkkejä tai oireita,
  3. tunnistamaan diagnosoidut sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja aineenvaihduntasairaudet,
  4. arvioimaan lääkärintarkastuksen tarpeen testaus- tai liikuntakelpoisuuden selvittämiseksi käyttäen hyväksi tietoja nykyisestä liikunta-aktiivisuudesta, sairauksista tai oireista ja halutun liikuntaohjelman intensiteetistä.

ACSM:n uusittujen suositusten pohjalta ollaankin laatimassa suomenkielisiä tarkennuksia ja päivityksiä kuntotestausta edeltäviin terveysseulontasuosituksiin. Päivitykset käydään läpi LTS:n kuntotestauksen asiantuntijaryhmässä ja yhteistyössä liikuntalääketieteen erikoislääkärien kanssa. Suomenkieliset suositukset julkaistaan www.fkm.fi -verkkosivustolla syksyllä 2021.

Testipalaute ei ole pelkkä pinkka papereita

Testipalautteen ja liikuntaohjeiden antaminen ovat erittäin tärkeä osa testauspalveluketjua. Palautteessa tulokset käydään testattavalle läpi selkeästi ja ymmärrettävässä muodossa huomioiden testattavan yksilölliset taustatekijät, testattavan tavoitteet ja elämäntilanne. Testattavan tulisi saada vähintäänkin alustava palaute testistä välittömästi sen jälkeen. Henkilökohtainen kirjallinen palaute sekä ryhmä- että yksilötesteistä on suositeltavaa antaa viimeistään viikon sisällä.

Testipalautetta voidaan hyödyntää osana liikuntaneuvontaa, jossa testattava saa tukea ja ohjausta harjoitteluunsa. Liikuntaohjeet annetaan yleisesti käytössä oleviin liikkumis- ja harjoittelusuosituksiin perustuen asiakkaan tarpeisiin soveltaen.

Päivitetyissä kuntotestauksen hyvissä käytännöissä halutaan korostaa entisestään, että onnistunut testipalaute ja liikuntaohjeistus ei ole testaajan tai tietokoneohjelman tuottama yleispätevä pinkka paperia. Sen sijaan kyseessä on parhaimmillaan testattavan ja testaajan välisen keskustelun tuottama näkemys, mikä on testattava tavoitteiden kannalta tarpeellista ja toisaalta hänen elämäntilanteensa kannalta mahdollista. Ohjeissa tulee huomioida testattavan toimintaympäristö, yksilölliset kyvyt ja motivaatio mahdolliseen liikunnan muutokseen. Palautteen sisällössä ja antamisessa pitää ottaa huomioon myös testattavan mahdollinen valmennussuhde.

Kuntotestauksen laatujärjestelmä myös uudistuksen alla

Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämä kuntotestauksen laatujärjestelmä (KUNNONTesti) on toiminut työkaluna kaikille kuntotestejä tekeville liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. Testaustoiminnan itsearviointimenetelmäksi tarkoitettu kyselypatteristo on palvellut esimerkiksi liikuntapalveluita tarjoavia yrityksiä, testiasemia, työterveyshuoltoa, fysioterapiayrityksiä ja muita terveydenhuollon yksiköitä.

Itsearviointityökalua ollaan päivittämässä uuteen sähköiseen ympäristöön ja käyttäjäystävällisempään suuntaan, mikä mahdollistaa vuosittaisen tietojen päivityksen. Laatujärjestelmän palveluita voivat hyödyntää kaikki Liikuntatieteellisen Seuran kuntotestausverkoston jäsenet ilman lisämaksua. Laatujärjestelmällä pyritään osaltaan jalkauttamaan päivitettyjä Kuntotestauksen hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on sparrata suomalaisia kuntotestaustoimijoita turvalliseen ja laadukkaaseen toimintaan palveluketjun jokaisessa vaiheessa.

JONNE KAMSULA, LitM
erityisasiantuntija
Liikuntatieteellinen Seura
jonne.kamsula(at)lts.fi

JYRKI AHO, LitM
liikuntafysiologi
Pihlajalinna Dextra Urheiluklinikka

Kuntotestauksen hyvät käytännöt

  1. Turvallisuus: Komplikaatioiden ja vammojen riski minimoidaan.
  2. Eettisyys: Testaus toteutetaan yksilöä kunnioittaen ja testattavien oikeudet turvaten.
  3. Tietosuoja: Testattavan henkilötietoja käsitellään tietoturvallisesti voimassa olevan lainsäädännön vaatimalla tavalla siten, ettei tietosuoja vaarannu.
  4. Henkilökunta ja koulutus: Testauksesta vastaavalla henkilökunnalla on liikunta- tai terveysalan koulutus ja tarvittaessa lisä- tai täydennyskoulutusta käytössä oleviin kuntotesteihin.
  5. Testausmenetelmät, -laitteet ja -tilat: Testausmenetelmät ja -laitteet ovat luotettavia ja asianmukaisia. Testausolosuhteet vakioidaan mahdollisuuksien mukaan.
  6. Testeistä käytettävät termit ja testiohjeet: Käytetyistä testeistä on kirjallinen työohje testaajalle sekä selkokielinen kuvaus testattavalle
  7. Toiminta ennen testiä: Testattavalle valitaan hänen tavoitteisiinsa sopiva turvallinen testi ja hänelle annetaan selkeät ja yksinkertaiset valmistautumisohjeet.
  8. Toiminta testin aikana: Testistä pidetään riittävän yksityiskohtaista pöytäkirjaa ja testattavan vointia seurataan testin aikana.
  9. Toiminta testin jälkeen: Testattava saa testituloksiinsa perustuvan suullisen ja kirjallisen palautteen, joka huomioi hänen taustansa ja tavoitteensa.

Lähteet

ACSM’s guidelines for exercise testing and prescription, 11th Edition. 2021. Senior editor, Gary Liguori; associate editors, Yuri Feito, Charles Fountaine, Brad A. Roy. Philadelphia: Wolters Kluwer.

Aho, J., Ahtiainen, J., Heinonen, T., Hynynen, E., Kangas, H., Lusa, S., Mänttäri, A., Rinne, M., työryhmä. 2010. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Helsinki, Liikuntatieteellinen Seura.

Keskinen, K., Häkkinen, K. & Kallinen, M. (toim.). 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 174. Helsinki.

Artikkeli on julkaistu alunperin Liikunta & Tiede -lehdessä 3/2021.

Tutustu Liikuntatieteellisen Seuran julkaisemaan Liikunta & Tiede -lehteen ja tilaa lehti itsellesi tai lahjaksi! Voit myös liittyä LTS:n jäseneksi, jolloin saat Liikunta & Tiede -lehden jäsenetuna ilman erillistä lehtimaksua. Tilaajille ja LTS:n jäsenille lehti on tarjolla myös näköisversiona verkossa.