Painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arviointi aikuisten kuntotestauksessa

Testattava voi kieltäytyä kaikista mittauksista milloin tahansa syytä ilmoittamatta. Koska kehon paino ja koostumus voivat olla haastava ja herkkä aihe, niiden laadukkaassa mittausprosessissa tulisi huomioida seuraavia asioita.

1. Mittauksen tarkoituksenmukaisuus ja perusteet

Painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille on oltava selkeä peruste. Kuntotestauksessa kehon painoa voidaan tarvita esimerkiksi painoon suhteutettujen muuttujien laskemiseksi (mm. kehon painoon suhteutettu hapenkulutus tai voimantuotto). Jos testattavalla on tiedossa olevia ongelmia syömiskäyttäytymisessä, tulee päätös mittaamisesta tehdä yhteistyössä yksilöä hoitavien asiantuntijoiden (psykologi, lääkäri, ravitsemusterapeutti) kanssa.

2. Mittaaminen

Painon mittauksen ja kehon koostumuksen arvioinnin tekevät ammattitaitoiset testaajat. Mittaustilanteessa on varmistettava yksityisyys ja tietosuoja eli ulkopuoliset eivät saa kuulla tai nähdä mittaustuloksia, ellei mitattava ole antanut tähän lupaa. Tähän on kiinnitettävä huomiota erityisesti ryhmätestauksissa. Tarvittaessa ja testattavan niin halutessa painon mittaaminen ja kehon koostumuksen arvioiminen tulee toteuttaa siten, että testattava ei näe tuloksiaan mittauksen yhteydessä.

Varsinainen painon mittaus kannattaa tehdä mahdollisimman kevyessä vaatetuksessa (esim. vain alusvaatteet päällä). Seurantamittaus tulee tehdä samankaltaisessa vaatetuksessa. Vaaka pitää asettaa mittauksen ajaksi tasaiselle ja kovalle alustalle. Mittauksen aikana vaa’alla seistään paikallaan suorassa, jakamalla paino tasaisesti molemmille jaloille.

Mittausajankohta

Paino ja kehon koostumus on suositeltavaa mitata ja arvioida aina samaan aikaan päivästä. Vakioinnin kannalta paras ajankohta on aamulla heräämisen ja vessassa käynnin jälkeen, ennen syömistä ja juomista. Tämä minimoi vuorokauden ajan ja elimistön sisäiset vaikutukset tuloksiin. Kuntotesteissä ei välttämättä päästä mittaamaan kehon painoa ja koostumusta aina samaan vuorokaudenaikaan. Testipöytäkirjoissa on hyvä olla merkintä mittausajankohdasta, jotta tämä pystytään huomioimaan tulosten tulkinnassa ja mahdollisissa seurantamittauksissa. Mittauksia ei ole hyvä tehdä heti raskaan aterian, runsaan juomisen tai harjoituksen jälkeen, sillä nämä tilanteet voivat vääristää tuloksia. Naisilla tulee huomioida myös kuukautiskierron mahdollinen vaikutus kehon painoon ja kehon koostumuksen arvioinnin tuloksiin.

Mittausvälineet

Jos mahdollista, painon mittaamisessa tulisi käyttää aina samaa laadukasta ja kalibroitua vaakaa, jotta mittaustulokset olisivat vertailukelpoisia. Erilaisiin kehon koostumuksen arviointimenetelmiin liittyy ongelmia mm. toistettavuuden, tarkkuuden ja mittauskustannusten näkökulmasta. Tarkkoja laboratoriomenetelmiä, kuten kaksienerginen röntgenabsorptiometria (DXA) ja vedenalaispunnitus, voidaan harvemmin hyödyntää arjessa niiden rajoitetun saatavuuden ja korkeiden käyttökustannusten vuoksi.

Käytännössä pihdeillä tehtävä ihopoimumittaus rasvaprosentin arvioinnissa ja biosähköiseen impedanssiin perustuva kehon koostumuksen arviointi ovat käytetyimmät menetelmät, mutta näissäkin on omat ongelmansa. Pihtimittauksen luotettavuus on erityisen riippuvainen mittaajan ammattitaidosta. Seurantamittauksissa pitäisi olla sama mittaaja toistettavuuden varmistamiseksi. Vuonna 2023 ilmestyneessä Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) asiantuntijaryhmän konsensusartikkelissa kritisoidaan bioimpedanssimittauksia menetelmän huonon tarkkuuden takia. Bioimpedanssimittaus on erityisen herkkä kehon nestetasapainon vaihteluille. Tämän takia mittaus tulisi tehdä aina aamulla mahdollisimman vakioiduissa olosuhteissa yön paaston jälkeen.

3. Mittausten tiheys

Sopiva seurantaväli painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille tulee arvioida tapaus- ja tavoitekohtaisesti. Yleisellä tasolla on hyvä huomioida, että yksittäiset painonvaihtelut eivät ole välttämättä merkittäviä, vaan on kiinnitettävä huomiota pidemmän ajan trendeihin. Kehon rasvamassan pienenemiseen tai lihasmassan lisäämiseen tähtäävien elintapainterventioiden vaikutukset näkyvät kehon koostumuksessa vasta pidemmällä aikavälillä, yleensä kuukausien kuluessa. Liian tiheä kehon koostumuksen arviointi voi johtaa virhepäätelmiin ja toisaalta aiheuttaa mitattavalle turhaa psyykkistä kuormitusta. KOK:n asiantuntijoiden suositusten mukaan kehon koostumusta kannattaa mitata enintään 4–6 kertaa vuodessa.

4. Tulosten säilytys ja jakaminen

Kuten kuntotestausdataa yleensäkin, painon ja kehon koostumuksen mittaustuloksia tulee käsitellä yksilöllisesti ja luottamuksellisesti tietosuojaohjeita noudattaen. Tuloksia ei jaeta eikä kommentoida mitattavalle, jos hän ei sitä halua. Tällaisia tilanteita voi tulla esimerkiksi silloin, kun paino pitää mitata kehon painoon suhteutetun muuttujan (esim. hapenottokyky ml/kg/min) määrittämiseksi, mutta mitattava ei halua tietää painoaan. Mittaajilla pitää olla mitattavan suostumus, kenelle tietoja saa jakaa – jos niitä ylipäätään saa ja on tarpeen jakaa. Tämä on hyvä huomioida erityisesti ryhmien, esimerkiksi urheilujoukkueiden, testaamisessa. Helpoiten luvan kysyminen tulosten jakamiseen onnistuu esitieto- ja suostumuslomakkeiden avulla.

5. Mittaustulosten tulkinta ja palaute

Tulosten tulkinnassa on huomioitava useita fysiologisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Pelkkä paino ei kerro suorituskyvystä tai kunnosta paljoakaan, koska se ei erottele lihas- ja rasvamassan määrää. Lihas- ja rasvamassan määrällä on merkitystä sekä suorituskyvyn että terveyden kannalta. Toki urheilulajeissa ja tilanteissa, joissa painovoimaa vastaan tehtävä työ on merkittävää, painolla ja kehon koostumuksella on vaikutusta suorituskykyyn. Perusperiaatteet painon ja kehon koostumuksen vaikutuksesta suorituskykyyn eri lajeissa ja tilanteissa löytyvät esimerkiksi ”Painon optimointi huippu-urheilussa”-materiaalista.

Yleisesti painon ja kehon koostumuksen tulosten tulkinnassa on keskityttävä pitkäaikaisiin trendeihin ja tavoitteisiin. Todelliset kehon koostumuksen muutokset rasvan ja lihasmassan määrässä vievät aikaa. Usein painon tilapäiset vaihtelut ovat kehon nestetasapainoon tai hiilihydraattivarastojen (glykogeeni) kokoon liittyviä. Nestehukka (esim. hikoilun kautta) tai liiallinen nesteen nauttiminen voi vääristää mittaustuloksia. Hiilihydraattivarastojen koko (lihasten ja maksan glykogeeni) vaikuttaa painoon, koska yleisesti ottaen yksi glykogeenigramma sitoo noin 3–4 grammaa vettä. Maksassa glykogeeniä on noin 100 g ja luurankolihaksissa 350–700 g kehon lihasmassan määrän mukaan. Näin ollen glykogeenin määrän vaihtelu voi aiheuttaa kehon painoon jopa noin 1,5–2,5 kilon vaihtelua. Naisilla paino voi vaihdella kuukautiskiertoon liittyvän hormonitoiminnan vuoksi, joten tämä tulee ottaa huomioon mittaustuloksia tarkasteltaessa.

Palautteenannossa vastuullisuus on tärkeää. Painokeskustelun merkitys ja tavoite on syytä arvioida etukäteen. Mahdolliset keskustelut ja palaute käydään yksilöllisesti ja luottamuksellisesti. Painokeskusteluja käytäessä moniammatillinen tuki ja yksilön kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä. Jos taustalla on diagnosoitu sairaus tai sen epäily, esimerkiksi syömishäiriö, tulee painopuhe jättää alan asiantuntijoiden (lääkäri, psykologi) tehtäväksi.

Painon mittaamisen ja kehon koostumuksen arvioinnissa huomioitavat asiat

1. Painon mittaamiselle ja kehon koostumuksen arvioinnille on selkeä peruste.

2. Mittaustilanteen yksityisyys ja tietosuoja on varmistettava.

3. Mittaukset toteutetaan ammattitaitoisesti samoilla, laadukkailla ja kalibroiduilla välineillä.

4. Mittaukset toteutetaan samaan aikaan päivästä mm. edeltävä ruokailu, juominen ja harjoittelu vakioiden.

5. Mittaustiheys harkitaan yksilöllisesti tavoitteiden ja tarpeiden mukaan.

6. Mittaustuloksia käsitellään luottamuksellisesti tietosuojaa noudattaen.

7. Mittaustulokset tulkitaan yksilöllisesti ja palautteenannossa huomioidaan vastuullinen painopuhe.

www.fkm.fi/verkostot/kuntotestauksen-asiantuntijaryhma.html

Lisätietoja: Jonne Kamsula, LitM (liikuntabiologia) erityisasiantuntija, jonne.kamsula(at)lts.fi

Artikkeli on myös luettavissa pdf-muodossa

 

 

Lähteitä ja aiheeseen liittyvää luettavaa

Ahtiainen, J., Aho, J., Husu, P., Kaikkonen, P., Mikkola, J. & Kamsula J. 2022. Kuntotestauksen hyvät käytännöt. Liikuntatieteellinen Seura. www.lts.fi/media/fkm_kuntotestaus/kuntotestauksenhyvat kaytannot2022_saavutettava.pdf

Keskinen, K. L., Häkkinen, K. & Kallinen, M. 2018. Fyysisen kunnon mittaaminen – käsi- ja oppikirja kuntotestaajille. Liikuntatieteellisen seuran julkaisu nro 174.

Manner, L., Holm, T., Mierlahti, L. & Mjøsund K. 2024a. Kymmenen periaatetta urheilun hyvään painopuheeseen. https://kihu.fi/kihusyke/10-periaatetta-urheilun-hyvaan-painopuheeseen/https://kihu.fi/ kihu-syke/10-periaatetta-urheilun-hyvaan-painopuheeseen/

Manner, L., Jaakola. V, Sali, K., Mierlahti, L., Mehtänen, T., Alanne, J., Mikkola, J. & Valtonen M. 2024b. Painon optimointi huippu-urheilussa. Suosituksia ja ohjeistuksia huippu-urheilussa toimiville ammattilaisille. KIHUn julkaisusarja, nro 86. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/ julkinen/2024_man_painonopti_sel18_33372.pdf

Fostervold Mathisen, T. et al. 2023. Best practice recommendations for body composition considerations in sport to reduce health and performance risks: a critical review, original survey and expert opinion by a subgroup of the IOC consensus on Relative Energy Deficiency in Sport (REDs). Br J Sports Med 2023; 57:1148–1160.