Ahos-palkittuja opinnäytetöitä soveltavan liikunnan aamuporinoissa
Soveltavan liikunnan aamuporinoiden tammikuun jaksossa käytiin läpi neljä Ahos-stipendein palkittua opinnäytetyötä. Esillä olivat paraurheilun some-julkisuus Ruotsissa, suomalainen urheilujournalismi paraurheilun näkökulmasta, motoriset taidot ja pararatsastuksen apuvälineet.
Aamuporinoissa esittelivät työnsä Valto Hoipo (Malmö University, Sport Sciences, Sport in Society), Examining the Inclusion of People with Disabilities and Parasports on the Instagram Pages of Swedish National Sport Federations, 2. Nea Kilpinen, (Tampereen Yliopisto, journalistiikka) Suomalainen urheilujournalismi paraurheilun näkökulmasta, 3. Tuuli Tepponen (Helsingin yliopisto, kasvatustieteiden maisteriohjelma, varhaiskasvatuksen opintosuunta), Lapsen motoriset taidot kiikarissa – Motoristen taitojen havainnointi ja motorisen oppimisen tuen tarpeen tunnistaminen varhaiskasvatuksessa ja 4. Taija Määttänen (Metropolia AMK, Apuvälinetekniikan koulutusohjelma), Ratsastajan apuvälineet: opas kilpailutoiminnassa hyväksytyistä pararatsastajan apuvälineistä.
Osallistaminen, puhetapojen kehittyminen, kuntakohtaiset linjaukset ja merkityksellisyyden kokemukset nousivat esiin Valto Hoipon pro gradu -tutkielmassa. Työ käsittelee paraurheilun ja vammaisten ihmisten liikunnan esittämistä ja inkluusion toteutumista sosiaalisessa mediassa erityisesti Ruotsin lajiliittojen Instagram-tileillä. Hoipon mukaan liittojen toimintaa sosiaalisessa mediassa olisi helppo kehittää.
"Toivoisin että vammaisilta henkilöiltä kysyttäisiin, mitä he toivovat, miten he haluavat tulla siellä lajilittojen somessa näkyviin. Toisaalta isosti näkyy se, että tosi vähän edelleen näytetään lajiliittojen somessa vammaisuutta, vammaisurheilua tai mitään niihin liittyvää. Postauksen ei tarvitse olla mikään ihmeellinen, mutta jos liitolla on toimintaa, niin tuokaa sitä esille, vaikka se olisi pienimuotoista. Se on tärkeää ajatellen henkilöä, joka miettii ehkä lajiin pariin hakeutumista ja katsoo sen Instagramsyötteen läpi, ja toteaa että ei täällä ole mitään vammaisurheilua tai minulle sopivaa toimintaa. Jos siellä olisi edes vähän vammaisurheilusisältöä, niin ihmiset rohkaistuisivat tulemaan urheilun pariin.”
Nea Kilpisen työn aiheena on suomalainen paraurheilua käsittelevä urheilujournalismi. Aiheen tutkiminen paraurheilun näkökulmasta on tärkeää, sillä mitä tietoisemmiksi paraurheilijoiden esittämisen tavoista tullaan, sitä realistisimmiksi niitä on mahdollista muuttaa. Kilpisen mukaan kotimainen urheilujournalismi on ottanut paraurheilussa pieniä askelia parempaan suuntaan.
“Tein pari vuotta sitten tästä samasta aiheesta kandin, jossa keskityin vuoden 2022 Pekingin talviparalympialaisiin, ja siihen nähden ainakin Pariisin kesäparalympialaisissa oli jo enemmän paraurheilun näkyvyyttä, ja myös ne diskurssit olivat muuttuneet parempaan suuntaan, eli mediauutisointi oli ehkä vähän neutraalimpaa, verrattuna aikaisempaan. Toivon, että Milanon-Cortinan paralympialaisten uutisoinneissa otettaisiin edes pieni askel eteenpäin.”
Tepponen tarkastelee, miten varhaiskasvatuksen henkilöstö havainnoi lasten motorisia taitoja ja tunnistaa motorisen oppimisen tuen tarpeita. Hänen mielestään isoin kehittämisaskel olisi linjata kuntakohtaisesti havainnointilomakkeista.
“Yksi selkeä tapa millä tätä voisi kehittää olisivat kuntakohtaiset yhteisesti linjatut havainnointimenetelmät, eli käytännössä varta vasten varhaiskasvatukseen kehitetyt havainnointilomakkeet. Helppokäyttöisiä lomakkeita löytyy kyllä, mutta ne tunnetaan melko heikosti ja niitä ei osata hyödyntää. Eli jos näistä linjattaisiin joko päiväkotikohtaisesti tai kuntakohtaisesti, niin se motoristen taitojen havainnointi olisi jo paljon systemaattisempaa ja niiden havaintojen seuraaminen olisi helpompaa. Jos havainnointi on arjessa kaiken muun ohella tapahtuvaa, niin se on muistinvaraista.”
Määttäsen opinnäytetyössä kerättiin kyselyllä tietoa pararatsastajien apuvälineistä ratsastajilta itseltään. Tuotoksena syntyi myös apuvälineopas. Määttänen kertoo havahtuneensa siihen, että yksittäisistä vastauksista voi paljastua hyvinkin suuria merkityksellisyyden kokemuksia.
“Kyselyyn vastanneet ratsastajat kokivat tämän lajin edistävän heidän terveyttään kaikilla osa-alueilla todella merkittävästi, mikä oli mielestäni tosi hienoa tietoa. Ja lisäksi kyselyssä oli avoimena kysymyksenä ‘mitä ratsastus sinulle merkitsee’. Sieltä nousi todella koskettaviakin vastauksia siitä, miten ratsastaminen tuo elämään sisältöä tai pelastusrengasta, ja vapautta päästä metsään tai järveen, minne ei muuten välttämättä pääsisi, jos ei ole sitä hevosta siinä alla, jonka kanssa liikkua. Koen ne saadut vastaukset todella merkittäväksi ja sitä kautta myös tärkeäksi tämän lajin saavutettavuuden parantamisen, koska kysyntää ja tarvetta kentällä on.”
Kiinnostuitko kuulemaan lisää aiheesta? Tammikuun Soveltavan liikunnan aamuporinat -webinaari on nyt katsottavissa LTS:n YouTubessa tekstitettynä.
Ahos-palkittuja töitä oli yhteensä kuusi, joista neljä esiteltiin aamuporinoissa. Kaikkien opinnäytetöiden esittelyt ja palkitsemisperusteet löydät täältä. Soveltavan liikunnan aamuporinat ovat maksuttomia, noin tunnin mittaisia webinaareja, jossa keskustellaan soveltavaan liikuntaan ja paraurheiluun liittyvistä aiheista.